maanantai 20. marraskuuta 2017

Meri, meri, meri

Muuttoon on tasan viikko ja käynnissä on täysi taistelu aikaa vastaan... keittiö on vaiheessa, talo täynnä remonttitarvikkeita ja tavaroiden pakkaaminenkin nykyisessä kodissa vielä kesken. Kaiken tämän keskellä otin pienen breikin remontista ja kävelin perjantaina Takarannalle. Olin haaveillut rannalla käymisestä jo pitkään, mutta nyt sinne oli pakko päästä kun voimakas tuuli kävi lännestä ja meren pauhun kutsua ei voinut olla kuulematta.

Päätin testata, miten rantaan pääsee suorinta reittiä tonttiimme rajoittuvan metsän läpi.
Takapihallamme on portti, josta pääsee metsään. Ilokseni huomasin, että vaikka meidän porttia ei ole varmaan käytetty vuosikymmeneen, naapurin polku on aktiivisessa käytössä.
Meidän täytyykin raivata vain viisi metriä polkua omalta portilta päästäksemme sujuvasti tälle polulle.
Polku tulee yleiselle tielle...
...ja ihan hetken päästä olinkin jo rannalla! Portiltamme rantaan käveli viidessä minuutissa, ihan järjettömän hieno juttu asua näin lähellä merta. Tulin rannalle juuri kun surffaajat olivat lopettaneet, se harmitti vähän, mutta varmasti näen heidät vielä.

Olen käynyt rannalla tuulisella ilmalla nyt muutaman kerran ja joka kerta sydän on pakahtua tästä näystä ja kuulemasta. Nytkin piti ihan ääneen hokea itselleni "jestas sentään", "on se mahtava" tms. lauseita. Miten tuo meri voikin olla minulle niin tärkeä asia, Savossa varttuneelle, en tiedä.

Olin niin onnellinen tuossa hetkessä. Halusin huutaa, että "minä asun täällä kohtaaaaaaa", mutta en kehdannut surffaajien kuullen :)

Yritän joskus saada tämän saman tarinan videolle, tämä pitäisi näyttää teille äänen kera. Meri on upea ja sen vuoksi me Reposaareen muutamme. Nyt pitää vaan jaksaa painaa vielä hetki, paratiisi odottaa meitä!