maanantai 20. marraskuuta 2017

Meri, meri, meri

Muuttoon on tasan viikko ja käynnissä on täysi taistelu aikaa vastaan... keittiö on vaiheessa, talo täynnä remonttitarvikkeita ja tavaroiden pakkaaminenkin nykyisessä kodissa vielä kesken. Kaiken tämän keskellä otin pienen breikin remontista ja kävelin perjantaina Takarannalle. Olin haaveillut rannalla käymisestä jo pitkään, mutta nyt sinne oli pakko päästä kun voimakas tuuli kävi lännestä ja meren pauhun kutsua ei voinut olla kuulematta.

Päätin testata, miten rantaan pääsee suorinta reittiä tonttiimme rajoittuvan metsän läpi.
Takapihallamme on portti, josta pääsee metsään. Ilokseni huomasin, että vaikka meidän porttia ei ole varmaan käytetty vuosikymmeneen, naapurin polku on aktiivisessa käytössä.
Meidän täytyykin raivata vain viisi metriä polkua omalta portilta päästäksemme sujuvasti tälle polulle.
Polku tulee yleiselle tielle...
...ja ihan hetken päästä olinkin jo rannalla! Portiltamme rantaan käveli viidessä minuutissa, ihan järjettömän hieno juttu asua näin lähellä merta. Tulin rannalle juuri kun surffaajat olivat lopettaneet, se harmitti vähän, mutta varmasti näen heidät vielä.

Olen käynyt rannalla tuulisella ilmalla nyt muutaman kerran ja joka kerta sydän on pakahtua tästä näystä ja kuulemasta. Nytkin piti ihan ääneen hokea itselleni "jestas sentään", "on se mahtava" tms. lauseita. Miten tuo meri voikin olla minulle niin tärkeä asia, Savossa varttuneelle, en tiedä.

Olin niin onnellinen tuossa hetkessä. Halusin huutaa, että "minä asun täällä kohtaaaaaaa", mutta en kehdannut surffaajien kuullen :)

Yritän joskus saada tämän saman tarinan videolle, tämä pitäisi näyttää teille äänen kera. Meri on upea ja sen vuoksi me Reposaareen muutamme. Nyt pitää vaan jaksaa painaa vielä hetki, paratiisi odottaa meitä!

13 kommenttia:

  1. Mie niin ymmärrän! Raahessa opiskelin ja raivotuulisina iltoina meri oli parasta.

    (Talvi, pakkanen ja viima mereltä ei niinkään. :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä odotan vielä montaa raivotuuli (hyvä termi!) hetkeä... illalla pimeässä on varmasti jännä! Ja juu, talvella voi olla aika vilakka, onneksi meillä on tuo metsä suojaamassa pahimmalta :)

      Poista
  2. Jotenkin tosi ihana lukea tätä. Olen porilainen, mutten ikinä halua palata takaisin sinne. Silti Räpsöössä ja juuri Takarannalla on se pieni pala kauneinta Poria. Ne kaiverrukset kalliossa, oman suvun historia, meren hapan haju ja hallitsemattomuus.

    Jos jossain päin Poria ihmisen olisi syytä asua, niin sanon, että siellä minne te nyt muutatte. :) Onnea uuteen kotiin, olkoot tuulet suotuisia! Niitä nimittäin riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei varsinaisesta Porista ole oikein kokemuksia, hyvin toimii kyllä meille kauppojen ja palveluiden suhteen, asuttu ollaan aina syrjemmässä.

      Kiitos, ollaan kyllä viihdytty nyt nämä muutamat viikot paremmin kuin hyvin!

      Poista
  3. Ihan mieletöntä! Tsemppiä loppurutistukseen. Unelmat voi toteutua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, loppurutistus oli kauhea, mutta kyllä tämä tästä. Useimmat unelmat toteutuu, jos niiden eteen on valmis tekemään jotain!

      Poista
  4. Ekaa kertaa uudessa blogissasi. Ihan aloin kuulla meren pauhua tätä lukiessa. Myös minulle meri on tärkeä, keväästä syksyyn varsinkin on ihana oleilla saarimökillä. Voi te onnekkaat, kun saatte asua sen äärellä!♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, tervetuloa! Tänään tulee ja pauhu kuuluu sisälle asti ilmastointi rääppänän kautta. Se on ihana ääni ja meren rannalla on käytävä melkein päivittäin ❤️

      Poista

♥︎ kiitos kommentistasi ♥︎