sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Leijuu leijuu...


Aaah, nyt se on siinä! Leijuva kaapisto, josta olen haaveillut kolmisen vuotta. Kaapin aihio löytyi jo huhtikuussa Facebookin purkutavarakirppikseltä. Se on tamperelaisen 1920-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon keittiön alkuperäinen yläkaappi. Nuo molemmat osat olivat alunperin yhtäpitkiä. Mieheni lyhensi oikeaa puolta ja joutui ahertamaan kaapin kanssa muutenkin luultua enemmän, koska kaappien kulmat eivät olleetkaan 45 asteen kulmassa.
Kaapin väriksi valikoitui listavalkoinen olohuoneen tapetin mukaan. Tapetista ja oviaukon toisella puolella olevasta keltaisesta kaapista otettiin tehosteväri Greippi kaappia elävöittämään.
Kaapiston upotetuissa vetimissä näkyy käsityön jälki. Kaapit ovat olleet varmasti varsin modernit 20-luvulla näine vetimineen!
Seinällä on mukanani pienen ikuisuuden kulkenut hylly, johon alamme keräämään turkoosin ja petroolin värisiä vanhoja kotimaisia lasipulloja.
Oiva Toikan Fauna -pullo sai kunnian olla kokoelman ensimmäinen pullo.
Kaapiston päällä on tämän talon mukana saamamme levysoitin / radio. Se on hieno laite, mutta haaveilen sirommista retrokaiuttimista. Ne voisivat olla esimerkiksi valkoiset pallon muotoiset. Jos siellä on joku hi-fi asiantuntija, minulle saa mieluusti vinkata sopivista kaiuttimista!
Teimme kaapistoon reilun kokoiset reiät kulmiin laitteiden sähköjohtoja varten. Ovien takaa löytyvät pistorasia, television lisälaitteet, kirjat, seurapelit... Siihen mahtuu vaikka mitä.

Minulta meinasi loppua valo kesken kaapistoa kuvatessa, joten kuvia ei ole nyt tämän enempää. Olin nimittäin aamupäivän kuvaamassa tätä upeaa kotisaartamme blogijuttua varten. Palaan siis pian!

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Keittiö osa 2/2


Esittelen teille keittiön toisen kaapistoseinän ja vähän muutakin keittiöstä. Ensimmäisen osan löydätte täältä. Talon pohjoispuolelle sijoittuvassa keittiössämme kaunein valo on kevät- ja kesäaamuisin, harmi etten kuvannut kumpaakaan näistä esittelyistä silloin. Varsinkin tuossa ykkösosassa on kovin kalsea valo... no ehkäpä pääsen kuvaamaan ensi kesänä listoja ja muita viimeistelyjä myöden valmiin keittiön, siinäpä tavoitetta talvelle :)
Tämä kaapistoseinä on koottu Ikean Kungsbacka kaapeista sekä vanhasta keittiöstä säästetystä yläkaapista. Idea tuohon korkeiden kaappien reunustamaan kaapistoon tuli Ikean omasta Kungsbacka -mallikeittiöstä, jonka näimme Tampereen myymälässä. Keittiösuunnitelma piti tehdä tosi nopealla aikataululla, mutta olemme olleet ratkaisuihimme tyytyväisiä.
Itseasiassa mietin juuri tällä viikolla, kun vaihdoin keittiöön näissä kuvissa näkyvän maton, että oikeastaan rakastan tätä keittiötä!
Tammitaso ja laatat ovat Bauhausista ja tammivetimet Taloon.comista. Isäntä teki pisaranmuotoisen leikkuulaudan tason ylijäämäpalasta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyvä korkea kaappi pitää sisällänsä integroidun jääkaapin. Korkean kaapin seinällä roikkuu kaunis pyyhe, jota ei saa käyttää pyyhkeenä :) Se on minusta niin hieno, että pidän sitä tuossa koristeena. Sen sijaan sen vieressä roikkuva leipäveitsi on ihan käytössä oleva ja lapsen takia säilytämme sitä noin korkealla.

Ihastuin keväällä afrikkalaisiin koreihin ja tilasin niitä eri käyttötarkoituksiin. Säilytämme leivät ylläolevassa kuvassa näkyvässä leipäkorissa.
Hedelmät ja vihannekset ovat myös afrikkalaisissa koreissa. Keskimmäinen kori on täydellinen banaaneille, jotka olivat nyt loppuneet. Etummaisessa korissa näkyvät herkulliset omenat ovat omasta puusta, meidän seitsemästä omenapuusta yksi tekee näitä superhyviä omppuja.

Tajusin juuri, että minullahan ei ole täällä pihakuvia ollenkaan, koska edellinen tietokoneeni hajosi juuri kevään korvalla aiheuttaen blogitauon. Jospa ehtisin kuvata pihaa vielä tänä syksynä postauksen verran.
Yläkaapiston alla molemmissa reunoissa on pistorasiat ja kaapiston alla ovat myös huomaamattomat valolistat Ikeasta.
Olemme kätkeneet muutamia kodinkoneita kaappeihin. Alakaapista löytyvät mikro ja leivänpaahdin, joka nostetaan esiin, kun sitä tarvitaan.
Kitchen Aid yleiskone löytyy korkean kaapin ylähyllyltä. Se olisi kaunis pitää esilläkin, mutta koska keittiössämme ei ole liikaa tasoja, pidämme harvoin tarvittavat koneet mieluummin kaapeissa. Onneksi emme juo suodatinkahvia, joten kahvinkeitin ei vie tilaa tasolla :) Korkeiden kaapistojen seinät maalasin liitutaulumaalilla. Lainasin keittiöömme ihan mielettömän hyvän mietelauseen Koti Reposaaressa instatililtä: vapaus lähteä - mahdollisuus palata.
Oven takana olevat vetolaatikot ovat kätevät pienen lapsen kanssa. Ovessa on lapsilukko ja näin lapsi ei pääse käsiksi teräviin veitsiin ja muihin välineisiin. Meillä on toisella kaapistoseinällä ihan tavalliset vetolaatikot, mutta niissä ei säilytetä mitään vaarallista. Myös tämän kaapin vieressä olevassa kattilakaapissa on lapsilukot, koska muuten kattilat olisivat jatkuvasti lapsen leikeissä.
Laskutasosta oli puutetta toisellakin seinustalla, joten sinne tuli korivaunu, johon saimme pöydällä olleen keksilaatikon öljypulloineen. Korivaunun muilla hyllyillä ei voi vielä kovin kummoisia tavaroita säilyttää tavaroita omivan lapsen takia, joten ihan tehokäytössä se ei nyt ole.
Jonkinlainen ymmärrys tuolla 2-vuotiaalla vesselillä alkaa kuitenkin olla ja olenkin alkanut kerätä ikkunalaudalle kaktuskokoelmaa. Kokoelma on saanut olla rauhassa ja minä olen puolestani ominut lapsen saaman hienon kalan itselleni koristeeksi.
Ostimme viikko sitten pyöreän pöydän ystäviltä ja se on oikein kiva meidän kolmihenkiselle perheelle. Neljäs paikka pöydän ympärille saadaan vetämällä pöytää keskemmälle ja isompi porukka mahtuu syömään keittiön viereiseen luovaan huoneeseen, jonne tulee yhdistetty työ-/ruokapöytä.
Pöydällä olevat tabletit ovat uusiokäytettyä kumipäällysteistä nahkaa ja todella kätevät pitää puhtaina.

Aioin maalata pöydän kannen petroolinsiniseksi ja jalat samalla maksamakkaralla kuin tuo vanha yläkaappi, mutta keittiöön tuotu matto muutti suunnitelmat. Värikkään maton kanssa valkoinen pöytä on mukavan raikas. Väri jää mietintään, pöytä täytyy jokatapauksessa hioa ja maalata, koska vanha pinta on huonossa kunnossa.

Huh, tulipas tästä oikein kunnon raportti! Ja ennen -kuva meinasi unohtua, päätän raporttini siihen:

lauantai 8. syyskuuta 2018

Makuuhuone & Sisu-aski

Esittelyvuorossa on nyt makuuhuoneemme talon yläkerrassa. Pienen talomme yläkerrassa on kaksi huonetta, josta tämä on isompi ja nukumme täällä koko perhe.
Olemme tehneet yläkerrassa vain hyvin pieniä muutoksia, eikä sen remontointi ole muutenkaan kiireellinen, koska keskitymme nyt alkuun asuinkerrokseen. Ja jotenkin tämä makuuhuone on viehättävä näinkin, tälläisena hieman pinnoiltaan kulahtaneena.
Sängyt ja niiden hieno kiinteä pääty tulivat talon mukana ja ne ovat talon rakentaneen Ilmarin tekemät. Alun perin sängyt olivat 2 x 70 cm leveät ja niitä piti muokata yhdeksi leveämmäksi sängyksi. Meillä on nimittäin edelliseen sänkyymme mittatilaustyönä tehty 194 cm leveä luonnonkumi-villapatja, josta emme halunneet luopua. Patjan pituus on onneksi juuri sopiva tähänkin sänkyyn, eli 195 cm, ilmeisesti sängyt ovat olleet sen verran lyhyempiä ennen vanhaan.
Myös päätyyn kuuluvia laatikoita piti siirtää, että leveämpi sänky mahtui niiden väliin.
Sängyn toisessa päädyssä (kuvassa vasemmalla) on ollut ilmeisesti talon alkuperäisasukkaan eli Margit -rouvan laittautumispaikka ja jätimme kauniin peilin niille sijoilleen. Sen innoittamana kokosin muitakin peilejä sängyn päätyyn. Päätyä koristaa myös ystäväni Neiti Turkoosin tekemä tekstinauha. Seinävalaisin on myös ystäviltä ostettu.
Voisi sanoa, että ostimme talon tämän yläkerran ansiosta, eikä vähiten katossa olevan kauniin valaisimen takia. Alakertahan oli remontoitu perusteellisesti 70-80-luvulla ja etsimäämme alkuperäistä ilmettä siellä ei ollut esillä enää lainkaan. Tämä yläkerran huone meidät sitten hurmasi ostopäätökseen :)
Makuuhuoneen yhteydessä on alkovi, jossa poikamme Sisu nukkuu. Talon myyjä nimesi sen osuvasti Sisu-askiksi.
Alkovin aukko oli pienennetty ja suurensimme sen alkuperäiseen kokoon avaruutta lisäämään. Harmi vain, kun aukon listat olivat hävitetty, uudet vastaavat pitäisi saada pian tilalle, kun ihan näin rappioromanttista tyyliä emme hae :)

Makuuhuoneen ikkunan ja oviaukkojen verhot ovat vielä vähän hakusessa, nyt ovat liian erilaisia keskenään. Ikkunoihin löysin viime talvena kivat samettiset laskosverhot Jotexilta ja samettinen päiväpeiton ostin jo ennen tänne muuttoa Ellokselta, olin kuolannut sitä pitkään. Kissankarvat olivat aluksi ongelma samettipeitteellä, kunnes keksin helpon ratkaisun: laitoin erillisen torkkupeiton sängyn päälle ja kissat nukkuvat siinä. Kissa on jossain asioissa hyvin yksinkertainen ja helppo lemmikki :)
Tältä tuo seinä näytti ennen lastulevyjen purkua. Edellisillä asukkailla oli tuossa aukossa ovet ja alkovi toimi vaatehuoneena.
Sisu-askissa on hienosti säilynyt tapetti, joka on yläkerran viidestä tapettikerroksesta toiseksi vanhin. Yläkerta oli talon valmistuessa vuokrattuna ensimmäiset kymmenen vuotta, joten sen vuoksi sen pinnat ovat uusittu paljon useammin kuin asuinkerroksen. Esimerkiksi olohuoneestamme löytyy vain kaksi tapettikerrosta.

Sisu-askin vieressä on vaatehuoneemme, joka oli aiemmin yläkerran asuntoon kuulunut keittokomero. Sen remontista voisin tehdä ihan erillisen postauksen.
Tulevaisuudessa haluaisin tänne lautalattian, muualle taloon sellaista ei olekaan tulossa. Pohdinnassa on vielä, laitammeko huoneeseen uuden tapetin, vai teemmekö eräänlaisen kollaasin noista seinissä jo olevista kerroksista. Aion ainakin kokeilla sitä kollaasijuttua ensin, jos ei toimi, niin se on helposti korjattavissa uudella tapetilla. Mahdollisen tapetoinnin yhteydessä on kuitenkin uusittava huoneen alkuperäiset sähköt, joten se on niitä sitten joskus -hommia.
Yläkerran seiniä on piristetty toistaiseksi vain pienen eteisen maalaamisen verran. Maalasin sen samalla Uulan Jäkälä -sävyllä, jota keittiössämmekin on. Tuosta eteisestä on käynti rappusiin ja yläkerran retroisaan vessaan, jonka olen esitellyt aiemmin.

Keittiöstä puheenollen, sen toista puolta en ole täällä esitellytkään, joten seuraavan postauksen aihe taitaa olla se! Palaamisiin!

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Ihana paluu!

Heippa kaikille, täällä ollaan taas! Ostin tänään uuden käytetyn koneen naapurustosta ja pitihän minun päästä heti bloggaamaan järjettömän pitkän tauon jälkeen :) Ja kylläpä nautin taas kuvien ottamisesta ja niiden käsittelystä Photoshopilla, kun konekin toimii kuin rasvattu (pysyin merkkiuskollisena ja Macintosh omppukoneella mennään taas).
Ajattelin aloittaa uuden kauden siitä mihin keväällä jäin, eli olohuoneesta. Se on nyt tapetoitu, mutta lattia odottaa edelleen paketeissaan tuossa eteisessä ja viereinenkin huone odottaa vielä hienojen suunnitelmien toteutumista.
Tapetoinnin myötä koko huoneen luonne muuttui hurjasti. Siitä tuli raikas ja eloisa ja kunhan saamme vielä valkoisen korkkilattian asennettua, raikastuu huone entisestään. Ennen tapetointia piti kuitenkin tehdä vähän töitä, seuraavaksi niistä.
Huoneen kaksi seinää olivat päällystetty tekstiilipäällysteisillä huokolevyillä. Revimme niistä kankaat irti, jonka jälkeen pinkopahvitin seinät. 
Ulkoseinässä oli uretaani- ja kipsilevykerrokset, jotka otimme pois. Tapetoin uuden tapetin suoraan vanhan, alkuperäisen tapetin päälle.
Viereisen huoneen olemme nimenneet luovaksi huoneeksi. Sen ulkoseiniltä pitää myös purkaa uretaani- ja kipsilevyt ja huoneiden lattioiden tekemisen voi myös tämän jälkeen aloittaa. Aiomme maalata huoneen seinät kokonaan korallin väriseksi, jos vain alla oleva tapetti on pinnaltaan maalattavassa kunnossa.
Huoneesta on tarkoitus tehdä nimensä mukainen luova tila, jossa koko perhe voi toteuttaa itseään. Tässä huoneessa aiomme myös kokeilla reippaasti kaikkia jänniä sisustusratkaisuja ja tehdä siitä mahdollisimman mielenkiintoisen.
Takaisin olohuoneeseen. Siellä silmäni lepää tässä nurkassa, jonka näen omalta paikaltani sohvalta. Tuo nurkkaus ikäänkuin tiivistää kaikki sisustuksemme periaatteet: kalusteet ovat vanhoja ja kunnostettu oman näköisiksi, on vähän designia, paljon 50-lukua sekä väriä ja leikkisyyttä.
Vastakkainen nurkkaus näyttää vielä ankealta, mutta asiaan tulee muutos toivottavasti jo parin viikon päästä miehen syyslomaillessa. Lattialla makaa kaksi 20-luvun keittiön yläkaapistoa, jotka hankimme keväällä. Niistä tehdään ns. leijuva kaapisto tuohon kulmaan ja kunhan ne valmistuvat, pääsee tuon nurkan sisustamaan muutenkin valmiiksi. Verhot menevät vaihtoon, minusta nuo eivät sovi tapetin kanssa oikein yhteen. Haen tilalle persikka/koralli/aprikoosi sävyissä olevia verhoja.
Remppatahti tulee jatkossakin olemaan hidas, mutta toki tässä blogitauon aikana on ehditty tekemään yhtä sun toista, joten jutun aiheita kyllä riittää. Instagram seuraajille osa jutuista on jo vanhoja, mutta täällä kuviin saa enemmän tekstiä, minkä takia tätä blogia pidänkin.

Olen muuten palannut työelämään useamman vuoden kotoilun jälkeen oppisopimuskoulutuksen muodossa. Opiskelen myynnin ammattitutkintoa ja olen töissä SPR Kontissa, voitte kuvitella, miten hauska työpaikka tällaiselle vanhan ja kierrätetyn tavaran rakastajalle se on! Jatkossa työllistyisin mieluusti remontti- ja sisustusalalle myyjän hommiin ja voisinkin oppisopimukseni edetessä blogata tästäkin aiheesta. Olen tietyllä tapaa melko tyypillinen alanvaihtaja kotiäitivuosien jälkeen ja ehkä kokemuksestani voisi olla hyötyä jollekin lukijalle.

Jep, tässä nyt ensimmäinen postaus tauon jälkeen, asiaa riittäisi kyllä vaikka kuinka paljon :) Ihanaa olla taas täällä, palataan pian!

torstai 26. huhtikuuta 2018

Pakollinen blogitauko

Niinhän siinä sitten kävi, että minun tietokoneeni meni lopullisesti rikki. Olen käyttänyt ainoastaan Apple koneita 15 vuotta ja en pysty palaamaan Windows maailmaan, en millään. Koska Applet ovat niin kalliita ostaa ilman yrittäjän vähennyksiä, olen nyt toistaiseksi ilman konetta. Ikävä seuraus tässä on se, että bloggaaminen ilman konetta on minulle mahdotonta. Toki voisin ottaa kännykällä kuvia ja tehdä juttuja mobiilisti, mutta tämä on minusta tosi hankalaa. Lisäksi minulle bloggaamisessa se juttu on laadukkaat valokuvat, joita käsittelen vielä photoshopilla.

Toivon todella, että tämä koneeton kausi päättyy pian, koska meillä on menossa ja tulossa tosi makeita remontti- ja sisustusjuttuja! Esimerkiksi olohuoneen tapetointi valmistuu pikkuhiljaa ja olemme tapettivalintaamme tosi tyytyväisiä.
Onneksi on Instagram ja aionkin päivittää sinne kuulumisia reaaliajassa. Aiemmin säästelin uudet kuvat blogiin ja julkaisin ne ensin täällä. Instagramia pääsee katsomaan kuka vaan, ei tarvitse olla rekisteröitynyt käyttäjä. Minä löydyn sieltä nimellä ankkurinappis, linkki löytyy tämän blogin sivupalkista.

Toivottavasti palaan pian myös täällä blogin puolella, kuulumisiin!

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Tärkeitä valintoja

Tietokoneeni on rikki ja kokeilen nyt postata tabletin avulla lyhyesti tärkeimmät kuulumiset sisustusrintamalla. Olemme nimittäin tehneet kaksi tärkeää päätöstä!
Ensimmäiseksi paljastan valintamme koko alakerran lattiaksi. Meidänhän piti rakentaa lautalattiat olohuoneisiin ja laittaa eteiseen joko korkkia tai vinyylimattoa. Haluamme remontoida seuraavaksi eteisen ja päätimme tilata sinne samaa, hyväksi havaittua korkkia kuin keittiössä. Huomasimme, ettei sitä saa enää Suomesta, mutta Saksasta sitä löytyi hyvin edullisesti. Pienen määrän tilaaminen eteiseen ei olisi ollut oikein järkevää rahtikustannusten vuoksi ja annoimme itsellemme luvan miettiä tätä todella helposti asennettavaa lattiaa koko alakertaan.

Mietinnän tuloksena tilasimme sitten korkkilattian eteiseen ja olohuoneisiin ja olemme nyt tosi innoissamme tästä! Lautalattiaa emme olisi jaksaneet alkaa vielä rakentamaan, mutta nyt saammekin kauniit lattiat suht pian ja paljon helpommin. Ystäväni sanoja lainatakseni meille tulee sopivasti retro, mutta moderni lattia.

Sitten se toinen paljastus; olohuoneen tapetti! Sen kanssa kävi niin, ettei mikään niistä aiemmin photoshoppaamistani sitten kuitenkaan tuntunut oikealta. Annoimme asian olla ja eräänä päivänä saimme uusimman Unelmien Talo & Koti lehden ystävältä. Sen kannessa on koti, jossa on Miss Printin Garden City tapetti. Sanoin miehelle, että tuo tapetti on minusta kiva ja voisin tapetoida sillä olohuoneen. Parin päivän päästä mies tuli lehden kanssa ja sanoi, että se on siinä, laitetaan tapetti tilaukseen! Minähän en tilannut tästä Miss Printiltä näytettä, koska ”tiesin”, ettei mieheni pitäisi siitä, en edes näyttänyt koko tapettia heidän nettisivuilta... voi minua, vähänpä tiesin :)
kuva: Miss Print
Tällaiset sattuman kautta tehdyt sisustusvalinnat ovat meille jotenkin tyypillisiä. Usein suunnittelemme jotain hirveän tarkasti, sitten tapahtuu jotain ja suunnitelmat menevät kokonaan uusiksi. Joskus taas suunnitelmat lyödään kerralla lukkoon aikataulujen vuoksi ja aikaa ei jää tällaisille sattumuksille. Molempi parempi, pääasia, että olemme molemmat sellaisia, ettei mikään ole kiveen kirjoitettu ja pidämme mielen ja silmät aina avoinna uusille ideoille!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Uutta olohuoneessa

Olohuoneeseen on tullut muutama uusi juttu, jotka esittelen teille. Ensinnäkin tilasin uudet keväiset verhot Jotexilta, samanlaiset molempiin huoneisiin. Olipas muuten ihanaa tilata valmiit verhot, kun entiseen kotiin ne piti aina ommella itse huonekorkeuden takia!

Sohvapöytä on ollut hankintalistalla muutosta lähtien, tosin sitä ei ole etsitty aktiivisesti ennen viime viikkoa. Halusimme suurehkon pyöreän pöydän sohvan eteen. Löysinkin erään aivan todella hienon (ja suht kalliin) design pöydän, joka jäi kovasti kuumottelemaan.

Sitten tulin järkiini, kun mietin, että alunperin halusin sellaisen pöydän, jonka ääressä poikamme voi huoletta piirtää ja leikkiä.
Kunnes minulla välähti: tarvitsemme käytetyn ruokapöydän, jonka jalat voi sahata lyhyemmäksi. Ja kas, löysin heti sopivan pöydän tori.fi:stä 25 euron hintaan. Pöytä on aivan täydellinen, tosin sen viilupinnassa on hieman korjattavaa. Jos onnistumme korjaamaan pinnan, teen siitä oman jutun.
Täytyy kyllä sanoa, että kylmä hiki valuisi varmaan monta kertaa sen design pöydän kanssa :) Sellaisten kalusteiden aika on sitten myöhemmin lapsen kasvettua.
Sitten on vielä kolmas uutuus, nimittäin tuo ikkunan edessä oleva kukkapöytä. Sain ystävältäni viime keväänä huonossa kunnossa olleen 50-luvun tarjoiluvaunun, jonka laitoin tuonne pihakatokseen odottamaan kunnostusta.
Äkillisestä mielijohteesta kävin hakemassa sen viikolla sisälle ja kun olin poistanut täysin pilalle menneen viilupinnan tasoista, huomasin yllätyksekseni, että vaunu on ihan käyttökelpoinen ilman sen kummempaa kunnostusta. Tasot ovat todella jämäkästi rungossa kiinni, vaikka rottinkipunos onkin katkeillut sieltä täältä. Toki tämä kaunis vaunu ansaitsee kunnostuksen ja aion sen kyllä ehdä joskus.
Vaunusta tuli ihanan kepeä kukkapöytä ja se käy mainiosti yhteen tuon uuden sohvapöydän kanssa. Olen niin tyytyväinen noihin molempiin!

Kuvissa sohvapöydän päällä oleva kukkamaljakko syreeninoksineen on sitten aivan puhdasta stailausta, eihän me oikeasti voida pitää mitään tuollaista pöydillä tuon melkein 2-vuotiaan pojan takia. Paitsi öisin ja päiväunien aikaan ;)
Leikkasin tuon syreeninoksan sisälle pari viikkoa sitten. Minusta on ihanaa ottaa puiden oksia sisälle kevättalvella ja saada nauttia kevään tunnelmasta etuajassa. Odotamme kevättä aivan erityisen paljon tänä vuonna, silloin pääsee kunnostamaan pihaa ja odottelemaan, mitä kaikkia perennoja pihassa onkaan. Puhumattakaan kesästä täällä saaressa, ihan pakahduttavaa ajatellakin koko asiaa!