sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Alakerran vessa

Kylläpäs oli taas niin turhauttava kuvaussessio tämän toisenkin vessan kanssa, että huokaisen helpotuksesta sitten kun nämä pienet kopit on kohta kuvattu! Pienet tilat, pienet oviaukot ja vähäinen valo, puuh... Onneksi jäljellä on enää suihkukoppi.
Vessa itsessään on kuitenkin kovin kiva, joten yritän nyt esitellä sitä parhaani mukaan.

Halusimme suihkun kellarisaunan lisäksi myös asuinkerrokseen ja päätimme tehdä sen alkuperäisen vessan tilalle. Uudelle vessalle sopiva paikka oli viimeistelemätön komero vanhaa vessaa vastapäätä, kooltaan vajaa 1m2. Putkitustenkin kannalta tämä oli helppo paikka, uudet vesiputket ja viemärit sai vedettyä suoraan kellarista tähän tilaan.

Tähän pohjapiirustukseen on merkitty tilojen nykyiset sijainnit remontin jälkeen.
Takaseinällä kulkevat nousut yläkerran pattereihin. Nämä putket piti alunperin siirtää kulkemaan nätisti nurkassa, mutta tämä siirto olisi vaatinut laajan lattian purkamisen yläkerrassa ja päätimme jättää putket siirtämättä. Tämä olikin ihan mahtava juttu, koska nuo putket ovat koko vessan juju!

Vessa on tapetoitu edellisen kodin eteisestä jääneellä William Morris tapetilla ja pidän kontrastista hienon tapetin ja suorastaan rujojen juttujen välillä. Papukaija lennähti samasta eteisestä putken päälle. Se on hauska yllätys vessassa ensimmäistä kertaa asioiville :)
Löysin vanhan Porin Putken toimituslappusen vessan lattian eristepurujen seasta ja sillekin oli oiva paikka näissä putkissa.
Peili ja kattovalaisin ovat edellisen kodin makuuhuoneesta ja saippuateline muutti myös mukanamme.
Katto on paneloimatta, koska joudumme siirtämään vessasta oviseinää. Vaikka valitsimmekin pienimmän Ido wc pöntön, totesimme, että vessa on liian ahdas. Pöntöllä istuessa polvet ottavat melkein oveen kiinni. Onneksi tuota oviseinää voi siirtää 10 cm käytävälle päin ja sen aiommekin tehdä eteisen remontin yhteydessä.
Pieni valurautainen käsienpesuallas ja hana kierrätettiin tämän talon yläkerrasta, entisestä keittokomerosta (kuva viimeisenä). Altaan taustalevynä on mustaksi maalattu vaneri.

Meillä oli putkimiehen kanssa yhtä sun toista hankaluutta, mutta kaikki pintavedot hän teki todella hienosti. Jätin noita vanhoja puisia sähköjohdon pidikkeitä tyrkylle, saatesanoilla "laita johonkin, jos mahdollista" ja ne tulivat tosi hienosti noihin vesiputkiin.
Patteri siirrettiin takaseinältä sivuseinälle ja maalasin sen mustalla Uulan Into purkin jämällä. Pidän kovasti noista patteriputkien mutkista täällä lattian rajassakin. Putkimies laittoi patteriin uusvanhan posliinisen säätimen, jota saa yllätyksekseni ihan tavallisesta putkikaupasta.

Wc-istuin ja lattialaatat ovat putkien lisäksi ainoat uutena ostetut kamat tässä vessassa. Pidämme todella paljon tästä vessasta, jossa uudet, vanhat ja kierrätetyt jutut kohtaavat hienosti toisensa. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että pystyimme tekemään persoonallisia valintoja, vaikka remonttiaikataulu oli todella tiukka.

Tässä vielä lähtötilanne kuva siitä vaiheesta, kun lattia oli purettu ja putsattu puruista. Lattialla taisi olla muovimatto raakalaudan päällä ja seinät olivat huokolevyä ilman pinnoitetta. Tämä lienee ollut vaatekomero, kummallisen viimeistelemätön tässä muuten niin tarkkojen asukkaiden talossa.

Oikean puoleinen kuva on yläkerran keittokomerosta, siellä tuo allas oli tuollaisen kotelon suojassa ja hanakin oli vielä kytketty vesiputkiin.

Seuraavaksi saan esitellä teille hieman isomman tilan, eli upouuden keittiön ensimmäisen osan. Ihan muutama pikkujuttu vielä :)

torstai 8. helmikuuta 2018

Auringon värejä

Voi kuinka me olemme kaivanneet olohuoneiden ja eteisen kalvakoille seinille värejä! Koska jokainen huone vaatii seinien purku- ja rakennustöitä ennen uusia pintoja, ei töihin ryhtyminen ole innostanut, varsinkin kun keittiökin on vielä kesken. Välihuoneessa on kuitenkin yksi seinä, jonka pystyi maalaamaan ja päätimme aloittaa omien värien tuomisen olohuoneisiin siitä.
Olen haaveillut jo pitkään korallinvärisestä seinästä, mutta edelliseen kotiin sille ei oikein löytynyt paikkaa. Olinkin innoissani, kun mies suostui kokeilemaan väriä tähän.

Etsin täydellistä sävyä Tikkurilan värikartasta netistä ja päädyin K317 sävyyn, joka on aivan täydellinen, juuri sitä mitä hain!
Kaapin vieressä oli aiemmin antiikkinen pelastusrengas ja nojatuoli. Keksin maalaamisen myötä, että työpiste olisi kiva siirtää ikkunan alta tähän ja suunnitelman täydensi eteisestä tähän siirretty miehen tekemä hylly.
Alahyllyllä on talon entisten asukkaiden aarteita: perheen pojan leikkiskootteri 50-luvulta ja perheen pankissa työskennelleen äidin työpaikaltaan tuomia pahvisia säästölippaita 50-70 luvuilta.
Pöydällä on pienelle kirjurille sopiva vanha kirjoituskone ja hieman uudempi on mustenauhoineen turvassa nurkassa. Nykytekniikkaa edustaa läppärini, näitä blogijuttuja on mukava kirjoitella tämän pöydän ääressä.
Viereisellä seinustalla on yhteinen seinäkalenteri muistitauluineen ja sen alapuolella lokero laskuille ja muille papereille. Päällystin lokeron sen täydellisen (ja jota ei saa enää mistään) olohuoneen tapetin mallipalalla. Onpahan edes tuossa muistona. Postilaatikko on alunperin ystävämme hutiostos ja toimii tuossa ei niin tärkeiden papereiden säilytyspaikkana.

Niin ja se antiikkinen pelastusrengas muutti eteiseen hyllyn paikalle:
Saimme eteiseenkin kaivattua piristystä tämän ihanan tapetin myötä. Löysin tapetin etsiessäni olohuoneeseen tapetteja ruotsalaisesta Tapetorama kaupasta. Kuosi on aivan liian villi isona pintana olohuoneeseen, mutta tätä hienoutta oli saatava johonkin. Eteiseen se sopiikin hienosti, tämä näkymä avautuu ulko-ovelta ja toimii upeasti kotimme käyntikorttina. Paperitapetti on brittiläisen Mini Moderns merkin valmistama.
Ajattelin ensin pikaremontoida kaikki eteisen seinät niin, että puran lastulevyt ja maalaan alla olevat alkuperäiset ensopahvit. Suunnitelma oli muuten hyvä, paitsi sitten paljastui, ettei ensopahveja oltu säilytetty ehjänä yhdelläkään seinällä... tämänkin nyt tapetoimani seinän jouduin paikkaamaan pinkopahvilla. En tiedä, kuinka monta taloa pitää vielä remontoida, ennenkuin lakkaan uskomasta pikaremontteihin... niitä ei vaan ole olemassakaan vanhoissa taloissa :)

Tulimme siihen tulokseen, että paneloimme kaikki muut eteisen seinät joko linnunsiipi- tai sormipaneelilla, jonka lakkaamme. Katsotaan nyt milloin tuollaisen homman jaksaa tehdä...
Palataan vielä välihuoneen puolelle: sitä koristaa useimpina päivinä tällainen auringonkeltainen leikkitiipii. Teimme teltan pojan leikkeihin mieheni kanssa tätä Starkin ohjetta mukaillen. Tiipiitä käyttävät pojan lisäksi koirat ja kissat makuupaikkanaan :)
Viimeinen silaus aurinkoiseen juttuun on kuva läheiseltä rannalta, meri se on vaan aina yhtä upea vuodenajasta riippumatta!

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Yläkerran vessa

Tänään tuli huomattua, että näiden pienien, luonnonvalottomien vessojen kuvaaminen on ihan superhankalaa, vaikka minulla oli kunnon auringonpaiste ja uusi refla (eli sellainen valoa heijastava hopeakangas) käytössäni. Kaikki kuvat piti ottaa pitkän valotusajan takia jalustalla ja jalustan kanssa homma hankaloitui vielä entisestään pienissä tiloissa. Viimeistään kuvia koneelle siirtäessäni petyin, koska kuvista ei tullut läheskään niin hyviä kun olin ajatellut. Eli pahoittelen jo etukäteen kuvien laatua näiden meriselitysten kera!
Tämän vessan remontti lähti liikkeelle lattian aukaisusta putkiremontin takia. Vessassa oli pieni vesivahinko, joka oli onneksi jäänyt muovisten lattiamattojen väliin, eikä ollut päässyt syvemmälle. Remontissa säästettiin ja kierrätettiin kaikki mahdollinen ja täysin uutta ovat vain putket ja lattialaatat.
Ostin upeat käytetyt koboltinsiniset retrolaatat kesällä, jo ennen kuin laitoimme edellisen talomme myyntiin. Tiesin käyttäväni ne sen seuraavan kodin remontissa sitten joskus. Laatoitin niillä allasseinän ja jatkoin sinistä väriä maalaamalla viereisen seinän vanhan ensopahvin sinisellä laattojen korkeuteen saakka. Valitettavasti tuo kaksivärinen seinä ei näissä kuvissa oikein näy. Vessan muita seiniä ei ollut tarve maalata, ne ovat kauniin mintunvihreät.
Maalasin samalla sinisellä alakerran vessasta kierrätetyn hyllyn. Hyllyllä oleva herätyskello on myös talon peruja ja pyyhekoukut olivat tässä vessassa. Retroisan Arabian peilin ja vessapaperitelineen ostin jo vuosia sitten Parolan aseman Katjalta blogimyyjäisistä. Ne käyvät väriltään tänne erinomaisesti ja ovat samaa aikakautta seinälaattojen kanssa. Lääkekaapin toimme mukanamme edellisestä kodista.
Allas ja vessanpönttö olivat uusittu hiljattain ja jätimme ne käyttöömme.

Rakastan kaikkia talomme pieniä alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten tuota patterin sulkuvipua, se taitaakin olla ainoa jäljelle jäänyt, kun muihin on laitettu termostaatti. Vessan pallovalaisin on myös alkuperäinen.

Valitsimme saman lattialaatan kaikkiin nyt remontoituihin märkätiloihin, eli kahteen vessaan ja kylpyhuoneeseen. Lähdimme ostamaan normaalinkokoista hexagon laattaa Bauhausiin, mutta se oli loppu. Meillä oli tiukka aikataulu ja kovan pohdiskelun jälkeen päätimme ostaa samasta paikasta tämän mosaiikkilaatan, johon olemmekin oikein tyytyväisiä. Pienet ja alakerran osalta suorastaan minikokoiset tilat näyttävät hitusen isommilta pienen laatan ansiosta.

Vessasta puuttuu vielä jalkalistat, kun vanhat olivat hävitetty jonnekin. Olemme etsineet alkuperäislistan mukaisella profiililla olevaa jalkalistaa, mutta emme ole toistaiseksi löytäneet. Sattuuko joku teistä lukijoista tietämään, mistä saisi tyyppitalossa käytettyä jalkalistaa?
Lopuksi vielä vieläkin surkeammat ennen kuvat, nämä ovat otettu silloin, kun olimme katsomassa taloa ensimmäistä kertaa.

Kuvasin tänään auringon houkuttelemana muitakin juttuja kotona, joten seuraava postaus tulee jo parin päivän päästä. Ja alakerran miniminivessan aion kuvata pian myös, siitä pitää irroittaa ovi ja tehdä kaikkea muutakin jännää, että saan jotain tänne näytille. Vessa on tosi hieno ja tunnelmaltaan aivan erilainen kuin tämä, joten sitä kannattaa odottaa :)

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Hyvin photoshopattu...

...on puoliksi tehty? Kyllä ainakin tapetointiasioissa näin on, en tiedä miten selviäisin näistä vaikeista valinnoista ilman Photoshoppia.

Nythän kävi kuitenkin niin, että sitä edellisessä postauksessa vilahtanutta unelmien tapettia ei saanutkaan mistään. Pettymyksestä selvittyämme aloimme taas kahlaamaan läpi sivustoja ja etsimme sopivaa paperitapettia olohuoneeseemme iltakaudet.
Tykästyimme MissPrintin paperitapetteihin, mutta meitä vaivasi niissä oleva pintakäsittely. Tilasin muutamia mallipaloja ja tein niille vesipisaratestin Perinnemestarin Rintamamiestalo -kirjan ohjetta soveltaen.

Tällä testillä on tarkoitus selvittää, miten tapetti johtaa kosteutta. Nykyajan muovipinnoitteiset kuitutapetit eivät välttämättä johda kosteutta lainkaan ja kun haluamme hengittävän seinärakenteen, pitää myös tapetin olla sellainen. Siis hengittävä eli kosteutta läpäisevä.
Otin testiin referenssiksi Pihlgren & Ritolan Poikilon, jossa ei ole pinnoitetta. Pudottelin tapeteille vesipisaroita ja laitoin ne lasin alle puoleksi tunniksi. Molempien valmistajien tapettien päällä näytti puolen tunnin jälkeen samalta kuin lähtötilanteessa, mutta alla oleva paperi ja tapettien kääntäminen ylösalaisin paljasti eron. MissPrintin tapetit olivat päästäneet vettä enemmän läpi kun taas Poikilo oli imenyt sitä enemmän itseensä ja luovuttanut hitaammin paperille.

Sen tarkempaa tieteellistä analyysia en osaa testistä antaa, meille riitti tieto, että nuo MissPrintit johtavat kosteutta hyvin ja voisimme siis ottaa heidän malliston paperitapetit mukaan pähkäilyyn.

Tällä toisella kierroksella ei selvää voittajaa ollut ja päädyimme selvittämään asiaa aateekoon avulla. Meillä oli kolme finalistia: Pihlgren & Ritolan sininen Bownet ja MissPrintin Ditto vaaleanvihreänä ja keltaisena. Julkaisin näitä kuvia myös Instagramissa ja sain paljon mielipiteitä, kiitos niistä!


Näiden photoshoppausten jälkeen Bownet putosi pois, se on liian kylmäsävyinen talvisin hyvinkin pimeään olohuoneeseemme. Jäimme miettimään kumpi Ditto olisi parempi ja kun homma ei näistä kuvista selvinnyt, piti tehdä vielä yksi photoshoppaus:

Tämän jälkeen voittaja olikin selvä: vaaleanvihreä Ditto. Keltainen on liikaa isona pintana ja mielessä on vielä edellisessä kodissa koettu epäonnistuminen keltaisen tapetin kanssa.

Näitä tapettisivustoja kahlatessa löytyi tapetti eteiseenkin ja sen myötä oikeastaan koko alakerran värit loksahtivat kohdilleen. Ja voin luvata, että värejä piisaa, tässäkin kodissa! Eteinen onkin seuraavana listalla keittiön jälkeen (tai sitä tehdään sen rinnalla), joten siitä lisää pian.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Olohuoneiden esittely

Tänään aurinko paistoi vienosti pilviverhon läpi antaen juuri ja juuri sen verran valoa, että päätin kuvata olohuoneemme tänne esiteltäviksi. Nämä kuvat toimivat aikanaan myös lähtötilannekuvina, joihin voi palata remontin valmistuttua. Näistä huoneista menee uusiksi lattiat ja seinät, sekä toisesta huoneesta lisäksi katto.

Tehdäänpäs kierros! Tässä on näkymä eteisestä olohuoneeseen:
Laitoin takaseinälle melkein kaikki meidän taulut peittääkseni tuon hieman liian retroisan kangaspäällysteisen seinän mahdollisimman tehokkaasti :) Tuollainen runsas kokoelma on toisaalta niin hyvännäköinen, että se voi olla säilyttämisen arvoinen myös mieleisen seinämateriaalin kanssa.

Olohuoneessa on hieno alkuperäinen Haltex katto, jossa on pieni ruutukuosi.
Sohvan kulmalta eteiseen päin näyttää tältä. Senkin jalka katkesi muuttorytäkässä, mutta jospa mies saisi sen korjattua entiselleen. Tuonne seinähyllylle ajattelimme alkaa keräämään kotimaista vanhaa lasia, esimerkiksi Flindari pulloja.
Toiselta sohvankulmalta katsottuna näyttää tältä. Seinäkellon vieressä on tapettinäyte.
Kyseessä on Sandersonin Wrappings tapetti, jonka valmistus on jo lopetettu. Ihastuimme tuohon alunperin 50-luvun lahjapaperissa käytettyyn kuosiin kovasti ja onneksi löysin tapettia eräästä englantilaisesta nettikaupasta. Me käytämme ainoastaan pinnoittamatonta paperitapettia säilyttääksemme / palauttaaksemme seinien hengittävyyden ja niiden valikoima ei ole kauhean suuri. Ylipäätään tapettimateriaalin selvittäminen netin kautta on todella vaikeaa, suurimmassa osassa ei ole materiaalitietoja ollenkaan, joten tämän löytyminen tuntui lottovoitolta :)

Meille tulee siis voimakkaan väriset seinät ja lattia olisi vastapainoksi valkoiseksi maalattu lautalattia. Lautalattian joudumme tekemään alusta asti itse, kun tässä talossa ei sellaista ole koskaan ollut.
Sitten näkymä olohuoneesta välihuoneeseen.
Välihuone on entinen makuuhuone, jonka seinä on puhkaistu olohuoneeseen 60/70-lukujen taitteessa. Pidämme kovasti tästä ratkaisusta, onhan olohuone mukavan avara näin. Moni laittaisi tuohon varmasti ruokailutilan, mutta me arvelimme tarvitsevamme nyt enemmän leikki- ja harrastetilaa olohuoneen viereen. Normaalisti tuossa tilassa onkin pojan lelut pitkin ja poikin, mutta siivoilin niitä hieman kuvia varten.
Löysimme tuon Reposaari lapun tästä talosta, epäilen, että joku talon asukas on jakanut lehtiä ja tuollainen lappu on ollut aina nipun päällä. Meille tuo lappunen on hieno aarre.
Välihuoneessa on työpöytänä jatkettava ruokapöytä, eli kun meille tulee enemmän vieraita, saamme tästä nopeasti myös ruokailuhuoneen. Keittiössä meillä on pieni neljän hengen pöytä.

Kadulle päin olevien ikkunoiden edessä on isot syreenipensaat ja tuskin maltan odottaa aikaa kun ne kukkivat!
Perinteisen tyyppitalon pohjan mukaan meilläkin pääsee täyden kierroksen alakerran huoneissa, tässä näkymä työpöydän kulmalta keittiöön. Keittiö on kahden täyden työpäivän päässä valmiista, eli viimeistelyjä on tekemättä siellä sun täällä. Siitä tulee ja se on jo tosi hieno. Jospa se saadaan esittelykuntoon vielä tammikuun aikana!
Sitten käännytään vielä keittiön ovelta takaisin päin. Tässä huoneessa on myöhemmin laitettu puukuvioinen Haltex katto, joka saa lähteä ja tilalle tulee valkoinen Haltex, jos alkuperäistä kattoa ei voi säilyttää. Tapetiksi olemme suunnitelleet keltaista Kiurujen yötä. 

Täällä on hyvin pitkälle alkuperäiset maadoittamattomat sähköt, jonka ansiosta tuo vanha radiokin on toimintakuntoinen. Tulevaisuudessakin haluaisimme säilyttää muutaman maadoittamattoman pistorasian näille vanhoille laitteille.
Pianon yläpuolella oleva taulu oli tässä talossa, mutta myyjät ehtivät viemään sen kirpparille, kun emme tajunneet sanoa, että se kiinnostaa meitä. Me saimme valita talon irtaimistosta meitä kiinnostavat tavarat ja jonkin verran niitä löytyikin.

No eipä mittään, siellähän se taulu kirpparilla meitä odotti ja ostimme sen takaisin taloon. Kyseessä on aika korni, mutta jotenkin ihan hienokin Takarannalta maalattu teos. Maalasin kehykset mustaksi ja taulusta tuli paljon skarpimpi. Takaranta on meidän lähin rantamme, jonne pääsee metsän läpi muutamassa minuutissa. Juuri nyt siellä on mahtavat aallot myrskytuulen puhaltaessa. Tänään päivällä siellä oli surffareita, kyllä harmitti kun ei ollut kamera mukana lenkillä.
Takaisin talon sisälle: tässä näkymä tuolta keittiön ovelta takaisin sohvan suuntaan, josta tämä esittely lähtikin. 

Nyt toivon lisää aurinkoisia päiviä, jotta pääsisin kuvaamaan mm. niitä remontoituja vessoja. Ja kyllähän se muutenkin piristäisi pitkän harmaan ja sateisen syksyn jälkeen. Nyt täällä on luntakin maassa muutama sentti, tuntuu hassulta ajatella, että kotiseudullani Pohjois-Savossa sitä on nyt ennätyspaljon.