torstai 26. huhtikuuta 2018

Pakollinen blogitauko

Niinhän siinä sitten kävi, että minun tietokoneeni meni lopullisesti rikki. Olen käyttänyt ainoastaan Apple koneita 15 vuotta ja en pysty palaamaan Windows maailmaan, en millään. Koska Applet ovat niin kalliita ostaa ilman yrittäjän vähennyksiä, olen nyt toistaiseksi ilman konetta. Ikävä seuraus tässä on se, että bloggaaminen ilman konetta on minulle mahdotonta. Toki voisin ottaa kännykällä kuvia ja tehdä juttuja mobiilisti, mutta tämä on minusta tosi hankalaa. Lisäksi minulle bloggaamisessa se juttu on laadukkaat valokuvat, joita käsittelen vielä photoshopilla.

Toivon todella, että tämä koneeton kausi päättyy pian, koska meillä on menossa ja tulossa tosi makeita remontti- ja sisustusjuttuja! Esimerkiksi olohuoneen tapetointi valmistuu pikkuhiljaa ja olemme tapettivalintaamme tosi tyytyväisiä.
Onneksi on Instagram ja aionkin päivittää sinne kuulumisia reaaliajassa. Aiemmin säästelin uudet kuvat blogiin ja julkaisin ne ensin täällä. Instagramia pääsee katsomaan kuka vaan, ei tarvitse olla rekisteröitynyt käyttäjä. Minä löydyn sieltä nimellä ankkurinappis, linkki löytyy tämän blogin sivupalkista.

Toivottavasti palaan pian myös täällä blogin puolella, kuulumisiin!

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Tärkeitä valintoja

Tietokoneeni on rikki ja kokeilen nyt postata tabletin avulla lyhyesti tärkeimmät kuulumiset sisustusrintamalla. Olemme nimittäin tehneet kaksi tärkeää päätöstä!
Ensimmäiseksi paljastan valintamme koko alakerran lattiaksi. Meidänhän piti rakentaa lautalattiat olohuoneisiin ja laittaa eteiseen joko korkkia tai vinyylimattoa. Haluamme remontoida seuraavaksi eteisen ja päätimme tilata sinne samaa, hyväksi havaittua korkkia kuin keittiössä. Huomasimme, ettei sitä saa enää Suomesta, mutta Saksasta sitä löytyi hyvin edullisesti. Pienen määrän tilaaminen eteiseen ei olisi ollut oikein järkevää rahtikustannusten vuoksi ja annoimme itsellemme luvan miettiä tätä todella helposti asennettavaa lattiaa koko alakertaan.

Mietinnän tuloksena tilasimme sitten korkkilattian eteiseen ja olohuoneisiin ja olemme nyt tosi innoissamme tästä! Lautalattiaa emme olisi jaksaneet alkaa vielä rakentamaan, mutta nyt saammekin kauniit lattiat suht pian ja paljon helpommin. Ystäväni sanoja lainatakseni meille tulee sopivasti retro, mutta moderni lattia.

Sitten se toinen paljastus; olohuoneen tapetti! Sen kanssa kävi niin, ettei mikään niistä aiemmin photoshoppaamistani sitten kuitenkaan tuntunut oikealta. Annoimme asian olla ja eräänä päivänä saimme uusimman Unelmien Talo & Koti lehden ystävältä. Sen kannessa on koti, jossa on Miss Printin Garden City tapetti. Sanoin miehelle, että tuo tapetti on minusta kiva ja voisin tapetoida sillä olohuoneen. Parin päivän päästä mies tuli lehden kanssa ja sanoi, että se on siinä, laitetaan tapetti tilaukseen! Minähän en tilannut tästä Miss Printiltä näytettä, koska ”tiesin”, ettei mieheni pitäisi siitä, en edes näyttänyt koko tapettia heidän nettisivuilta... voi minua, vähänpä tiesin :)
kuva: Miss Print
Tällaiset sattuman kautta tehdyt sisustusvalinnat ovat meille jotenkin tyypillisiä. Usein suunnittelemme jotain hirveän tarkasti, sitten tapahtuu jotain ja suunnitelmat menevät kokonaan uusiksi. Joskus taas suunnitelmat lyödään kerralla lukkoon aikataulujen vuoksi ja aikaa ei jää tällaisille sattumuksille. Molempi parempi, pääasia, että olemme molemmat sellaisia, ettei mikään ole kiveen kirjoitettu ja pidämme mielen ja silmät aina avoinna uusille ideoille!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Uutta olohuoneessa

Olohuoneeseen on tullut muutama uusi juttu, jotka esittelen teille. Ensinnäkin tilasin uudet keväiset verhot Jotexilta, samanlaiset molempiin huoneisiin. Olipas muuten ihanaa tilata valmiit verhot, kun entiseen kotiin ne piti aina ommella itse huonekorkeuden takia!

Sohvapöytä on ollut hankintalistalla muutosta lähtien, tosin sitä ei ole etsitty aktiivisesti ennen viime viikkoa. Halusimme suurehkon pyöreän pöydän sohvan eteen. Löysinkin erään aivan todella hienon (ja suht kalliin) design pöydän, joka jäi kovasti kuumottelemaan.

Sitten tulin järkiini, kun mietin, että alunperin halusin sellaisen pöydän, jonka ääressä poikamme voi huoletta piirtää ja leikkiä.
Kunnes minulla välähti: tarvitsemme käytetyn ruokapöydän, jonka jalat voi sahata lyhyemmäksi. Ja kas, löysin heti sopivan pöydän tori.fi:stä 25 euron hintaan. Pöytä on aivan täydellinen, tosin sen viilupinnassa on hieman korjattavaa. Jos onnistumme korjaamaan pinnan, teen siitä oman jutun.
Täytyy kyllä sanoa, että kylmä hiki valuisi varmaan monta kertaa sen design pöydän kanssa :) Sellaisten kalusteiden aika on sitten myöhemmin lapsen kasvettua.
Sitten on vielä kolmas uutuus, nimittäin tuo ikkunan edessä oleva kukkapöytä. Sain ystävältäni viime keväänä huonossa kunnossa olleen 50-luvun tarjoiluvaunun, jonka laitoin tuonne pihakatokseen odottamaan kunnostusta.
Äkillisestä mielijohteesta kävin hakemassa sen viikolla sisälle ja kun olin poistanut täysin pilalle menneen viilupinnan tasoista, huomasin yllätyksekseni, että vaunu on ihan käyttökelpoinen ilman sen kummempaa kunnostusta. Tasot ovat todella jämäkästi rungossa kiinni, vaikka rottinkipunos onkin katkeillut sieltä täältä. Toki tämä kaunis vaunu ansaitsee kunnostuksen ja aion sen kyllä ehdä joskus.
Vaunusta tuli ihanan kepeä kukkapöytä ja se käy mainiosti yhteen tuon uuden sohvapöydän kanssa. Olen niin tyytyväinen noihin molempiin!

Kuvissa sohvapöydän päällä oleva kukkamaljakko syreeninoksineen on sitten aivan puhdasta stailausta, eihän me oikeasti voida pitää mitään tuollaista pöydillä tuon melkein 2-vuotiaan pojan takia. Paitsi öisin ja päiväunien aikaan ;)
Leikkasin tuon syreeninoksan sisälle pari viikkoa sitten. Minusta on ihanaa ottaa puiden oksia sisälle kevättalvella ja saada nauttia kevään tunnelmasta etuajassa. Odotamme kevättä aivan erityisen paljon tänä vuonna, silloin pääsee kunnostamaan pihaa ja odottelemaan, mitä kaikkia perennoja pihassa onkaan. Puhumattakaan kesästä täällä saaressa, ihan pakahduttavaa ajatellakin koko asiaa!

torstai 1. maaliskuuta 2018

Ihan uusi keittiö osa 1/2

Vihdoinkin voin esitellä keittiöstä tämän valmiin puoliskon! Toisella kaapistoseinällä on vielä viimeisteltävää, joten palaan siihen toisen osan merkeissä. Katto- ja jalkalistat puuttuvat koko keittiöstä, mutta jos jään niitä odottelemaan, en saa tänne juttuja koskaan :) Teen sitten postauksen erikseen, kun listat ovat paikoillaan, onhan se juhlahetki sekin.

Remontoimme keittiön lattiasta kattoon ja aloitimme sen tekemisen heti, kun saimme avaimet taloon. Kauhean tiukille se tekeminen meni, koko syksy oli niin kamalaa puurtamista rempan ja muuton merkeissä, ettei jaksa oikein enää muistellakaan. Emme kuitenkaan ehtineet saada keittiötä läheskään valmiiksi muuttoon mennessä ja sitä on nyt tehty tässä asuessa pikkuhiljaa eteenpäin.
Lattiaan valitsimme valkoista korkkia. Tässä talossa ei ole missään lautalattioita ja keittiöön piti valita joku nopeasti asennettava lattia tiukan aikataulun vuoksi. Olemme olleet tuohon valintaamme oikein tyytyväisiä ja kun sitä vertaa edellisen kodin lautalattiaan, niin onhan tuo helpompi pitää siistinä keittiössä. Koska keittiö on muutenkin melko moderni, sopii tuo materiaali sinne ulkonäön puolesta hyvin.

Katto on ritiläkuvioista Haltexia. Saimme sen kiinni vanhoihin koolauksiin, joten se oli näppärä asentaa (tai tätä pitää kysyä mieheltä, joka teki katon yksin yhdessä yössä).

Seinillä on edellisestä kodista jäänyttä Pihlgren & Ritolan Poikilo tapettia sekä Uulan Jäkälä sävyistä Into sisämaalia, joka näytti kaupassa samansävyiseltä kuin Poikilo. No eihän se ollut, vaan paljon harmaampi, mutta eipä tuo ero meitä häiritse.

Keittiön kaapistot ovat Ikean Kungsbacka mallistosta, tammiset tasot ja hyllyt sekä laatat Bauhausista ja vetimet Taloon.comista. Ihan peruskamaa siis :) Teimme edelliseen kotiin kierrätyskeittiön 50-luvun kaapistoista ja halusimme nyt jotain aivan muuta.
Alakaapistossa on vasemmalta lukien 45cm leveä astianpesukone, allaskaappi roskiksille ja kaasupullolle, sähköuuni ja kaasulla toimiva keittiötaso sekä viimeisenä vetolaatikosto.
Säästimme tiskipöydän vanhasta keittiöstä. Jos sitä ei olisi ollut valmiina, olisimme hankkineet samanlaisen vanhan tason, koska tämä on vaan niin kätevä. Seinävalaisin on kierrätetty talon vessasta, on siis talon alkuperäisosia. Hana on Ikeasta.
Kaikkien tälle seinälle tulevien osien sovittelu oli ihan millimetripeliä, kaapisto alkaa niin läheltä seinää kuin vaan voi ja päättyy toisella puolella tasan olohuoneen oven karmiin. Tuossa uunin ja allaskaapin liitoksessa huomaa, että osia on yhdistelty luovasti, kun tammitaso ja tiskitaso kohtaavat eri kohdassa kuin kaapisto. Minusta tuo on hauskan näköinen kohta, kertoo siitä, ettei keittiö ole pelkkää bulkkikamaa.
Allaskaapin yläpuolella on avohyllyt. En halunnut hyllynkannakkeita laatoituksen päälle, joten ne käännettiin ylösalaisin ja tuotiin hyllylevyistä pulteilla läpi. Kannakkeet on muokattu Ikean kannakkeista.
Hyllyn alapuolella on kaksi mahdottoman kätevää pyörivää ankkurikoukkua. Laatoituksen tein täysin puskusaumaan, mutta niihin jäi silti saumattava kapea sauma.
Kaasuliesitaso on Ikeasta. Olisimme halunneet mieluummin mustan terästason, mutta Ikeassa terästasoja oli vain  teräksen värisenä ja se näytti paremmin mökkikeittiöön sopivalta. Tässä iski jälleen kerran aikataulu vastaan: vietimme yhden päivän Tampereella, jolloin tehtiin kaikki materiaalihankinnat. Tämä lasinen taso on vaativampi pitää puhtaana, mutta kunhan sen puhdistaa heti sotkuista ja pyyhkii perään mikrokuituliinalla kuivaksi, pysyy se hienon näköisenä. Samalla tekniikalla pitää noita mattamustia kaapinovia pyyhkiä, lähinnä pienistä rasvaisista kädenjäljistä.
Liesituuletin on Savo -merkkinen ja integroitu kahteen yläkaappiin. Se on kytketty hormiin ja tuntuu poistavan käryt tehokkaasti. Se on myös täysin automaattinen, mikä on aika näppärää, tosin välillä se innostuu tuulettamaan liiankin railakkaasti, esim. mutteripannukahvista se hermostuu kovasti... silloin sen voi onneksi säätää käsin pienemmälle.
Päädyssä oleva puunaulakko on myös vanhan keittiön peruja. Maalasin sen varastoistani löytyneellä vanhalla roosalla, joka on todella lähellä toiselle seinustalle jääneitä vanhoja yläkaappeja. Tässä talossa tuollainen moni pieni juttu on loksahtanut jännästi paikoilleen.
Olen muuten ihastunut tosi paljon Indiskan mukeihin, vasemmalla olevat ovat tuorein hankinta. Nämä avohyllyt ovat mielestäni tosi kätevät ja siitä kivat, että nätit käyttöastiat pääsevät esille.
Olemme olleet keittiömme varsin tyytyväisiä niin ulkonäöllisesti kuin toiminnallisestikin. Varsinkin nyt, kun se alkaa olla niitä listoja vaille valmis, pystyy jo nauttimaan tekemästään jäljestä, eikä näe vain pelkkiä keskeneräisyyksiä.

Mielestämme keittiömme on kiva yhdistelmä uutta ja vanhaa ja väripaletti on melkeinpä seesteinen verrattuna muihin alakerran huoneisiin, kivaa vaihtelua sekin.

Mitäs mieltä te olette?

Loppuun vielä must have ennen-jälkeen kuvapari:


perjantai 23. helmikuuta 2018

Pieni pyyntö

Arvoisat bloggaajatoverit, minulla on pieni pyyntö teille: jos tykkäätte tästä Hyrskyin hymni soi -blogista, voisitteko laittaa tämän sinne omassa blogissanne näkyvälle tykkäyslistalle Riuttala Old Schoolin paikalle?

Vanhasta blogista Blogger -lukijoita siirtyi tänne yllättävän vähän, vain reilu 10%, mikä oli minulle yllätys. Kävijämäärät ovat sentään noin 60% entisestä, mikä on oikein hyvä suoritus uudelle blogille. 

Tiedostan toki, että blogien lukeminen on vähentynyt uusien kanavien myötä, mutta uskon, että kaltaisiani juttujen lukemisesta nauttivia ihmisiä on kuitenkin paljon. Itse pidän edelleen blogien lukemista tärkeänä, koska haluan lukea myös tarinat kuvien takaa. Ja rempparaportit ovat melkoisen hankalia toteutettavia Instagramissa!

Ensi viikolla postaan tähän astisen Hyrsky -blogin huipennukseni, eli ensimmäisen osan keittiöremontista, tuskin maltan odottaa :)

Kokemukseni mukaan uudet lukijat löytävät kaikkein helpoimmin tiensä tänne teidän muiden blogien kautta. Siispä nöyrin kiitokseni jo etukäteen ♥︎

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Alakerran vessa

Kylläpäs oli taas niin turhauttava kuvaussessio tämän toisenkin vessan kanssa, että huokaisen helpotuksesta sitten kun nämä pienet kopit on kohta kuvattu! Pienet tilat, pienet oviaukot ja vähäinen valo, puuh... Onneksi jäljellä on enää suihkukoppi.
Vessa itsessään on kuitenkin kovin kiva, joten yritän nyt esitellä sitä parhaani mukaan.

Halusimme suihkun kellarisaunan lisäksi myös asuinkerrokseen ja päätimme tehdä sen alkuperäisen vessan tilalle. Uudelle vessalle sopiva paikka oli viimeistelemätön komero vanhaa vessaa vastapäätä, kooltaan vajaa 1m2. Putkitustenkin kannalta tämä oli helppo paikka, uudet vesiputket ja viemärit sai vedettyä suoraan kellarista tähän tilaan.

Tähän pohjapiirustukseen on merkitty tilojen nykyiset sijainnit remontin jälkeen.
Takaseinällä kulkevat nousut yläkerran pattereihin. Nämä putket piti alunperin siirtää kulkemaan nätisti nurkassa, mutta tämä siirto olisi vaatinut laajan lattian purkamisen yläkerrassa ja päätimme jättää putket siirtämättä. Tämä olikin ihan mahtava juttu, koska nuo putket ovat koko vessan juju!

Vessa on tapetoitu edellisen kodin eteisestä jääneellä William Morris tapetilla ja pidän kontrastista hienon tapetin ja suorastaan rujojen juttujen välillä. Papukaija lennähti samasta eteisestä putken päälle. Se on hauska yllätys vessassa ensimmäistä kertaa asioiville :)
Löysin vanhan Porin Putken toimituslappusen vessan lattian eristepurujen seasta ja sillekin oli oiva paikka näissä putkissa.
Peili ja kattovalaisin ovat edellisen kodin makuuhuoneesta ja saippuateline muutti myös mukanamme.
Katto on paneloimatta, koska joudumme siirtämään vessasta oviseinää. Vaikka valitsimmekin pienimmän Ido wc pöntön, totesimme, että vessa on liian ahdas. Pöntöllä istuessa polvet ottavat melkein oveen kiinni. Onneksi tuota oviseinää voi siirtää 10 cm käytävälle päin ja sen aiommekin tehdä eteisen remontin yhteydessä.
Pieni valurautainen käsienpesuallas ja hana kierrätettiin tämän talon yläkerrasta, entisestä keittokomerosta (kuva viimeisenä). Altaan taustalevynä on mustaksi maalattu vaneri.

Meillä oli putkimiehen kanssa yhtä sun toista hankaluutta, mutta kaikki pintavedot hän teki todella hienosti. Jätin noita vanhoja puisia sähköjohdon pidikkeitä tyrkylle, saatesanoilla "laita johonkin, jos mahdollista" ja ne tulivat tosi hienosti noihin vesiputkiin.
Patteri siirrettiin takaseinältä sivuseinälle ja maalasin sen mustalla Uulan Into purkin jämällä. Pidän kovasti noista patteriputkien mutkista täällä lattian rajassakin. Putkimies laittoi patteriin uusvanhan posliinisen säätimen, jota saa yllätyksekseni ihan tavallisesta putkikaupasta.

Wc-istuin ja lattialaatat ovat putkien lisäksi ainoat uutena ostetut kamat tässä vessassa. Pidämme todella paljon tästä vessasta, jossa uudet, vanhat ja kierrätetyt jutut kohtaavat hienosti toisensa. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että pystyimme tekemään persoonallisia valintoja, vaikka remonttiaikataulu oli todella tiukka.

Tässä vielä lähtötilanne kuva siitä vaiheesta, kun lattia oli purettu ja putsattu puruista. Lattialla taisi olla muovimatto raakalaudan päällä ja seinät olivat huokolevyä ilman pinnoitetta. Tämä lienee ollut vaatekomero, kummallisen viimeistelemätön tässä muuten niin tarkkojen asukkaiden talossa.

Oikean puoleinen kuva on yläkerran keittokomerosta, siellä tuo allas oli tuollaisen kotelon suojassa ja hanakin oli vielä kytketty vesiputkiin.

Seuraavaksi saan esitellä teille hieman isomman tilan, eli upouuden keittiön ensimmäisen osan. Ihan muutama pikkujuttu vielä :)

torstai 8. helmikuuta 2018

Auringon värejä

Voi kuinka me olemme kaivanneet olohuoneiden ja eteisen kalvakoille seinille värejä! Koska jokainen huone vaatii seinien purku- ja rakennustöitä ennen uusia pintoja, ei töihin ryhtyminen ole innostanut, varsinkin kun keittiökin on vielä kesken. Välihuoneessa on kuitenkin yksi seinä, jonka pystyi maalaamaan ja päätimme aloittaa omien värien tuomisen olohuoneisiin siitä.
Olen haaveillut jo pitkään korallinvärisestä seinästä, mutta edelliseen kotiin sille ei oikein löytynyt paikkaa. Olinkin innoissani, kun mies suostui kokeilemaan väriä tähän.

Etsin täydellistä sävyä Tikkurilan värikartasta netistä ja päädyin K317 sävyyn, joka on aivan täydellinen, juuri sitä mitä hain!
Kaapin vieressä oli aiemmin antiikkinen pelastusrengas ja nojatuoli. Keksin maalaamisen myötä, että työpiste olisi kiva siirtää ikkunan alta tähän ja suunnitelman täydensi eteisestä tähän siirretty miehen tekemä hylly.
Alahyllyllä on talon entisten asukkaiden aarteita: perheen pojan leikkiskootteri 50-luvulta ja perheen pankissa työskennelleen äidin työpaikaltaan tuomia pahvisia säästölippaita 50-70 luvuilta.
Pöydällä on pienelle kirjurille sopiva vanha kirjoituskone ja hieman uudempi on mustenauhoineen turvassa nurkassa. Nykytekniikkaa edustaa läppärini, näitä blogijuttuja on mukava kirjoitella tämän pöydän ääressä.
Viereisellä seinustalla on yhteinen seinäkalenteri muistitauluineen ja sen alapuolella lokero laskuille ja muille papereille. Päällystin lokeron sen täydellisen (ja jota ei saa enää mistään) olohuoneen tapetin mallipalalla. Onpahan edes tuossa muistona. Postilaatikko on alunperin ystävämme hutiostos ja toimii tuossa ei niin tärkeiden papereiden säilytyspaikkana.

Niin ja se antiikkinen pelastusrengas muutti eteiseen hyllyn paikalle:
Saimme eteiseenkin kaivattua piristystä tämän ihanan tapetin myötä. Löysin tapetin etsiessäni olohuoneeseen tapetteja ruotsalaisesta Tapetorama kaupasta. Kuosi on aivan liian villi isona pintana olohuoneeseen, mutta tätä hienoutta oli saatava johonkin. Eteiseen se sopiikin hienosti, tämä näkymä avautuu ulko-ovelta ja toimii upeasti kotimme käyntikorttina. Paperitapetti on brittiläisen Mini Moderns merkin valmistama.
Ajattelin ensin pikaremontoida kaikki eteisen seinät niin, että puran lastulevyt ja maalaan alla olevat alkuperäiset ensopahvit. Suunnitelma oli muuten hyvä, paitsi sitten paljastui, ettei ensopahveja oltu säilytetty ehjänä yhdelläkään seinällä... tämänkin nyt tapetoimani seinän jouduin paikkaamaan pinkopahvilla. En tiedä, kuinka monta taloa pitää vielä remontoida, ennenkuin lakkaan uskomasta pikaremontteihin... niitä ei vaan ole olemassakaan vanhoissa taloissa :)

Tulimme siihen tulokseen, että paneloimme kaikki muut eteisen seinät joko linnunsiipi- tai sormipaneelilla, jonka lakkaamme. Katsotaan nyt milloin tuollaisen homman jaksaa tehdä...
Palataan vielä välihuoneen puolelle: sitä koristaa useimpina päivinä tällainen auringonkeltainen leikkitiipii. Teimme teltan pojan leikkeihin mieheni kanssa tätä Starkin ohjetta mukaillen. Tiipiitä käyttävät pojan lisäksi koirat ja kissat makuupaikkanaan :)
Viimeinen silaus aurinkoiseen juttuun on kuva läheiseltä rannalta, meri se on vaan aina yhtä upea vuodenajasta riippumatta!

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Yläkerran vessa

Tänään tuli huomattua, että näiden pienien, luonnonvalottomien vessojen kuvaaminen on ihan superhankalaa, vaikka minulla oli kunnon auringonpaiste ja uusi refla (eli sellainen valoa heijastava hopeakangas) käytössäni. Kaikki kuvat piti ottaa pitkän valotusajan takia jalustalla ja jalustan kanssa homma hankaloitui vielä entisestään pienissä tiloissa. Viimeistään kuvia koneelle siirtäessäni petyin, koska kuvista ei tullut läheskään niin hyviä kun olin ajatellut. Eli pahoittelen jo etukäteen kuvien laatua näiden meriselitysten kera!
Tämän vessan remontti lähti liikkeelle lattian aukaisusta putkiremontin takia. Vessassa oli pieni vesivahinko, joka oli onneksi jäänyt muovisten lattiamattojen väliin, eikä ollut päässyt syvemmälle. Remontissa säästettiin ja kierrätettiin kaikki mahdollinen ja täysin uutta ovat vain putket ja lattialaatat.
Ostin upeat käytetyt koboltinsiniset retrolaatat kesällä, jo ennen kuin laitoimme edellisen talomme myyntiin. Tiesin käyttäväni ne sen seuraavan kodin remontissa sitten joskus. Laatoitin niillä allasseinän ja jatkoin sinistä väriä maalaamalla viereisen seinän vanhan ensopahvin sinisellä laattojen korkeuteen saakka. Valitettavasti tuo kaksivärinen seinä ei näissä kuvissa oikein näy. Vessan muita seiniä ei ollut tarve maalata, ne ovat kauniin mintunvihreät.
Maalasin samalla sinisellä alakerran vessasta kierrätetyn hyllyn. Hyllyllä oleva herätyskello on myös talon peruja ja pyyhekoukut olivat tässä vessassa. Retroisan Arabian peilin ja vessapaperitelineen ostin jo vuosia sitten Parolan aseman Katjalta blogimyyjäisistä. Ne käyvät väriltään tänne erinomaisesti ja ovat samaa aikakautta seinälaattojen kanssa. Lääkekaapin toimme mukanamme edellisestä kodista.
Allas ja vessanpönttö olivat uusittu hiljattain ja jätimme ne käyttöömme.

Rakastan kaikkia talomme pieniä alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten tuota patterin sulkuvipua, se taitaakin olla ainoa jäljelle jäänyt, kun muihin on laitettu termostaatti. Vessan pallovalaisin on myös alkuperäinen.

Valitsimme saman lattialaatan kaikkiin nyt remontoituihin märkätiloihin, eli kahteen vessaan ja kylpyhuoneeseen. Lähdimme ostamaan normaalinkokoista hexagon laattaa Bauhausiin, mutta se oli loppu. Meillä oli tiukka aikataulu ja kovan pohdiskelun jälkeen päätimme ostaa samasta paikasta tämän mosaiikkilaatan, johon olemmekin oikein tyytyväisiä. Pienet ja alakerran osalta suorastaan minikokoiset tilat näyttävät hitusen isommilta pienen laatan ansiosta.

Vessasta puuttuu vielä jalkalistat, kun vanhat olivat hävitetty jonnekin. Olemme etsineet alkuperäislistan mukaisella profiililla olevaa jalkalistaa, mutta emme ole toistaiseksi löytäneet. Sattuuko joku teistä lukijoista tietämään, mistä saisi tyyppitalossa käytettyä jalkalistaa?
Lopuksi vielä vieläkin surkeammat ennen kuvat, nämä ovat otettu silloin, kun olimme katsomassa taloa ensimmäistä kertaa.

Kuvasin tänään auringon houkuttelemana muitakin juttuja kotona, joten seuraava postaus tulee jo parin päivän päästä. Ja alakerran miniminivessan aion kuvata pian myös, siitä pitää irroittaa ovi ja tehdä kaikkea muutakin jännää, että saan jotain tänne näytille. Vessa on tosi hieno ja tunnelmaltaan aivan erilainen kuin tämä, joten sitä kannattaa odottaa :)

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Hyvin photoshopattu...

...on puoliksi tehty? Kyllä ainakin tapetointiasioissa näin on, en tiedä miten selviäisin näistä vaikeista valinnoista ilman Photoshoppia.

Nythän kävi kuitenkin niin, että sitä edellisessä postauksessa vilahtanutta unelmien tapettia ei saanutkaan mistään. Pettymyksestä selvittyämme aloimme taas kahlaamaan läpi sivustoja ja etsimme sopivaa paperitapettia olohuoneeseemme iltakaudet.
Tykästyimme MissPrintin paperitapetteihin, mutta meitä vaivasi niissä oleva pintakäsittely. Tilasin muutamia mallipaloja ja tein niille vesipisaratestin Perinnemestarin Rintamamiestalo -kirjan ohjetta soveltaen.

Tällä testillä on tarkoitus selvittää, miten tapetti johtaa kosteutta. Nykyajan muovipinnoitteiset kuitutapetit eivät välttämättä johda kosteutta lainkaan ja kun haluamme hengittävän seinärakenteen, pitää myös tapetin olla sellainen. Siis hengittävä eli kosteutta läpäisevä.
Otin testiin referenssiksi Pihlgren & Ritolan Poikilon, jossa ei ole pinnoitetta. Pudottelin tapeteille vesipisaroita ja laitoin ne lasin alle puoleksi tunniksi. Molempien valmistajien tapettien päällä näytti puolen tunnin jälkeen samalta kuin lähtötilanteessa, mutta alla oleva paperi ja tapettien kääntäminen ylösalaisin paljasti eron. MissPrintin tapetit olivat päästäneet vettä enemmän läpi kun taas Poikilo oli imenyt sitä enemmän itseensä ja luovuttanut hitaammin paperille.

Sen tarkempaa tieteellistä analyysia en osaa testistä antaa, meille riitti tieto, että nuo MissPrintit johtavat kosteutta hyvin ja voisimme siis ottaa heidän malliston paperitapetit mukaan pähkäilyyn.

Tällä toisella kierroksella ei selvää voittajaa ollut ja päädyimme selvittämään asiaa aateekoon avulla. Meillä oli kolme finalistia: Pihlgren & Ritolan sininen Bownet ja MissPrintin Ditto vaaleanvihreänä ja keltaisena. Julkaisin näitä kuvia myös Instagramissa ja sain paljon mielipiteitä, kiitos niistä!


Näiden photoshoppausten jälkeen Bownet putosi pois, se on liian kylmäsävyinen talvisin hyvinkin pimeään olohuoneeseemme. Jäimme miettimään kumpi Ditto olisi parempi ja kun homma ei näistä kuvista selvinnyt, piti tehdä vielä yksi photoshoppaus:

Tämän jälkeen voittaja olikin selvä: vaaleanvihreä Ditto. Keltainen on liikaa isona pintana ja mielessä on vielä edellisessä kodissa koettu epäonnistuminen keltaisen tapetin kanssa.

Näitä tapettisivustoja kahlatessa löytyi tapetti eteiseenkin ja sen myötä oikeastaan koko alakerran värit loksahtivat kohdilleen. Ja voin luvata, että värejä piisaa, tässäkin kodissa! Eteinen onkin seuraavana listalla keittiön jälkeen (tai sitä tehdään sen rinnalla), joten siitä lisää pian.