sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Hyvin photoshopattu...

...on puoliksi tehty? Kyllä ainakin tapetointiasioissa näin on, en tiedä miten selviäisin näistä vaikeista valinnoista ilman Photoshoppia.

Nythän kävi kuitenkin niin, että sitä edellisessä postauksessa vilahtanutta unelmien tapettia ei saanutkaan mistään. Pettymyksestä selvittyämme aloimme taas kahlaamaan läpi sivustoja ja etsimme sopivaa paperitapettia olohuoneeseemme iltakaudet.
Tykästyimme MissPrintin paperitapetteihin, mutta meitä vaivasi niissä oleva pintakäsittely. Tilasin muutamia mallipaloja ja tein niille vesipisaratestin Perinnemestarin Rintamamiestalo -kirjan ohjetta soveltaen.

Tällä testillä on tarkoitus selvittää, miten tapetti johtaa kosteutta. Nykyajan muovipinnoitteiset kuitutapetit eivät välttämättä johda kosteutta lainkaan ja kun haluamme hengittävän seinärakenteen, pitää myös tapetin olla sellainen. Siis hengittävä eli kosteutta läpäisevä.
Otin testiin referenssiksi Pihlgren & Ritolan Poikilon, jossa ei ole pinnoitetta. Pudottelin tapeteille vesipisaroita ja laitoin ne lasin alle puoleksi tunniksi. Molempien valmistajien tapettien päällä näytti puolen tunnin jälkeen samalta kuin lähtötilanteessa, mutta alla oleva paperi ja tapettien kääntäminen ylösalaisin paljasti eron. MissPrintin tapetit olivat päästäneet vettä enemmän läpi kun taas Poikilo oli imenyt sitä enemmän itseensä ja luovuttanut hitaammin paperille.

Sen tarkempaa tieteellistä analyysia en osaa testistä antaa, meille riitti tieto, että nuo MissPrintit johtavat kosteutta hyvin ja voisimme siis ottaa heidän malliston paperitapetit mukaan pähkäilyyn.

Tällä toisella kierroksella ei selvää voittajaa ollut ja päädyimme selvittämään asiaa aateekoon avulla. Meillä oli kolme finalistia: Pihlgren & Ritolan sininen Bownet ja MissPrintin Ditto vaaleanvihreänä ja keltaisena. Julkaisin näitä kuvia myös Instagramissa ja sain paljon mielipiteitä, kiitos niistä!


Näiden photoshoppausten jälkeen Bownet putosi pois, se on liian kylmäsävyinen talvisin hyvinkin pimeään olohuoneeseemme. Jäimme miettimään kumpi Ditto olisi parempi ja kun homma ei näistä kuvista selvinnyt, piti tehdä vielä yksi photoshoppaus:

Tämän jälkeen voittaja olikin selvä: vaaleanvihreä Ditto. Keltainen on liikaa isona pintana ja mielessä on vielä edellisessä kodissa koettu epäonnistuminen keltaisen tapetin kanssa.

Näitä tapettisivustoja kahlatessa löytyi tapetti eteiseenkin ja sen myötä oikeastaan koko alakerran värit loksahtivat kohdilleen. Ja voin luvata, että värejä piisaa, tässäkin kodissa! Eteinen onkin seuraavana listalla keittiön jälkeen (tai sitä tehdään sen rinnalla), joten siitä lisää pian.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Olohuoneiden esittely

Tänään aurinko paistoi vienosti pilviverhon läpi antaen juuri ja juuri sen verran valoa, että päätin kuvata olohuoneemme tänne esiteltäviksi. Nämä kuvat toimivat aikanaan myös lähtötilannekuvina, joihin voi palata remontin valmistuttua. Näistä huoneista menee uusiksi lattiat ja seinät, sekä toisesta huoneesta lisäksi katto.

Tehdäänpäs kierros! Tässä on näkymä eteisestä olohuoneeseen:
Laitoin takaseinälle melkein kaikki meidän taulut peittääkseni tuon hieman liian retroisan kangaspäällysteisen seinän mahdollisimman tehokkaasti :) Tuollainen runsas kokoelma on toisaalta niin hyvännäköinen, että se voi olla säilyttämisen arvoinen myös mieleisen seinämateriaalin kanssa.

Olohuoneessa on hieno alkuperäinen Haltex katto, jossa on pieni ruutukuosi.
Sohvan kulmalta eteiseen päin näyttää tältä. Senkin jalka katkesi muuttorytäkässä, mutta jospa mies saisi sen korjattua entiselleen. Tuonne seinähyllylle ajattelimme alkaa keräämään kotimaista vanhaa lasia, esimerkiksi Flindari pulloja.
Toiselta sohvankulmalta katsottuna näyttää tältä. Seinäkellon vieressä on tapettinäyte.
Kyseessä on Sandersonin Wrappings tapetti, jonka valmistus on jo lopetettu. Ihastuimme tuohon alunperin 50-luvun lahjapaperissa käytettyyn kuosiin kovasti ja onneksi löysin tapettia eräästä englantilaisesta nettikaupasta. Me käytämme ainoastaan pinnoittamatonta paperitapettia säilyttääksemme / palauttaaksemme seinien hengittävyyden ja niiden valikoima ei ole kauhean suuri. Ylipäätään tapettimateriaalin selvittäminen netin kautta on todella vaikeaa, suurimmassa osassa ei ole materiaalitietoja ollenkaan, joten tämän löytyminen tuntui lottovoitolta :)

Meille tulee siis voimakkaan väriset seinät ja lattia olisi vastapainoksi valkoiseksi maalattu lautalattia. Lautalattian joudumme tekemään alusta asti itse, kun tässä talossa ei sellaista ole koskaan ollut.
Sitten näkymä olohuoneesta välihuoneeseen.
Välihuone on entinen makuuhuone, jonka seinä on puhkaistu olohuoneeseen 60/70-lukujen taitteessa. Pidämme kovasti tästä ratkaisusta, onhan olohuone mukavan avara näin. Moni laittaisi tuohon varmasti ruokailutilan, mutta me arvelimme tarvitsevamme nyt enemmän leikki- ja harrastetilaa olohuoneen viereen. Normaalisti tuossa tilassa onkin pojan lelut pitkin ja poikin, mutta siivoilin niitä hieman kuvia varten.
Löysimme tuon Reposaari lapun tästä talosta, epäilen, että joku talon asukas on jakanut lehtiä ja tuollainen lappu on ollut aina nipun päällä. Meille tuo lappunen on hieno aarre.
Välihuoneessa on työpöytänä jatkettava ruokapöytä, eli kun meille tulee enemmän vieraita, saamme tästä nopeasti myös ruokailuhuoneen. Keittiössä meillä on pieni neljän hengen pöytä.

Kadulle päin olevien ikkunoiden edessä on isot syreenipensaat ja tuskin maltan odottaa aikaa kun ne kukkivat!
Perinteisen tyyppitalon pohjan mukaan meilläkin pääsee täyden kierroksen alakerran huoneissa, tässä näkymä työpöydän kulmalta keittiöön. Keittiö on kahden täyden työpäivän päässä valmiista, eli viimeistelyjä on tekemättä siellä sun täällä. Siitä tulee ja se on jo tosi hieno. Jospa se saadaan esittelykuntoon vielä tammikuun aikana!
Sitten käännytään vielä keittiön ovelta takaisin päin. Tässä huoneessa on myöhemmin laitettu puukuvioinen Haltex katto, joka saa lähteä ja tilalle tulee valkoinen Haltex, jos alkuperäistä kattoa ei voi säilyttää. Tapetiksi olemme suunnitelleet keltaista Kiurujen yötä. 

Täällä on hyvin pitkälle alkuperäiset maadoittamattomat sähköt, jonka ansiosta tuo vanha radiokin on toimintakuntoinen. Tulevaisuudessakin haluaisimme säilyttää muutaman maadoittamattoman pistorasian näille vanhoille laitteille.
Pianon yläpuolella oleva taulu oli tässä talossa, mutta myyjät ehtivät viemään sen kirpparille, kun emme tajunneet sanoa, että se kiinnostaa meitä. Me saimme valita talon irtaimistosta meitä kiinnostavat tavarat ja jonkin verran niitä löytyikin.

No eipä mittään, siellähän se taulu kirpparilla meitä odotti ja ostimme sen takaisin taloon. Kyseessä on aika korni, mutta jotenkin ihan hienokin Takarannalta maalattu teos. Maalasin kehykset mustaksi ja taulusta tuli paljon skarpimpi. Takaranta on meidän lähin rantamme, jonne pääsee metsän läpi muutamassa minuutissa. Juuri nyt siellä on mahtavat aallot myrskytuulen puhaltaessa. Tänään päivällä siellä oli surffareita, kyllä harmitti kun ei ollut kamera mukana lenkillä.
Takaisin talon sisälle: tässä näkymä tuolta keittiön ovelta takaisin sohvan suuntaan, josta tämä esittely lähtikin. 

Nyt toivon lisää aurinkoisia päiviä, jotta pääsisin kuvaamaan mm. niitä remontoituja vessoja. Ja kyllähän se muutenkin piristäisi pitkän harmaan ja sateisen syksyn jälkeen. Nyt täällä on luntakin maassa muutama sentti, tuntuu hassulta ajatella, että kotiseudullani Pohjois-Savossa sitä on nyt ennätyspaljon.